Suomen Aleksanterin-yliopiston ohjelma 1917-1918

5. Tietoja tutkinnoista.

Ylioppilastutkinto.

(Ohjesääntö 14 p:ltä Tammikuuta 1874. Julistukset 22 p. Helmik. 1886, 17 p. Tammik. 1893 ja 22 p. Huhtik. 1896).

Siihen kuuluvat seuraavat suoritettavat:
A. Näytekirjoitukset, suoritettavat Maaliskuun ja Syyskuun kuluessa niissä oppilaitoksissa, joilla on päästöoikeus yliopistoon. Nämä kirjoitukset ovat: 1. lyhyt kirjoitus oppilaan äidinkielellä; 2. käännös latinasta äidinkieleen taikka (jos oppilaitoksessa latinankieli ei ole pakollisena opetusaineena) äidinkielestä venäjän, saksan tahi ranskan kieleen; 3. käännös äidinkielestä toiseen kotimaiseen kieleen; 4. vähintäin kolmen matemaatisen tehtävän käsittely. — Aineet näihin näytteisiin antaa ylioppilastutkintovaliokunta, joka myös näytteitä tarkastaa ja sen jälkeen ilmoittaa, mitkä ovat hyväksytyt. Ne, joiden kirjoitukset hyväksytään, saavat, oppilaitoksissa päästötutkinnon suoritettuaan, ilmoittautua suulliseen tutkintoon.
B. Suulliset tutkinnot pidetään Yliopistossa Touko- tai Kesäkuun kuluessa sekä syyslukukaudella yliopiston rehtorin määräämään aikaan, uskonopissa*), vanhemmissa ja uudemmissa kielissä, historiassa ja matematiikassa. Kussakin aineessa annetaan äänimäärä. Yhteenlasketun ääniluvun perustuksella annetaan joku arvosanoista: hyväksytyt tiedot (= 13 —20 ääntä), kiittämällä hyväksytyt (= 21—28 ääntä) tahi kiitettävät (= 29 ääntä tai enemmän).
Se, joka jossakin aineessa on taitamattomaksi katsottu taikka kielissä tai matematiikassa saanut vähimmän ääniluvun, saapi, tutkintolautakunnan päätöksen mukaan 1—12 kuukauden jälkeen suorittaa uuden tutkinnon muutamissa tai kaikissa oppiaineissa.
Helsingissä sijaitsevaa "Maanviljelyslyseota" varten on ylioppilastutkinto järjestetty, joka erinäisissä suhteissa poikkeaa yleisestä ja oikeuttaa kirjoittautumiseen vain filosofisen tiedekunnan maanviljelys-taloudelliseen osastoon. Vrt. armollinen ohjesääntö tammikuun 12 p:ltä 1911.

*) Luteriseen uskonoppiin kuulumattomat suorittavat tämän tutkinnon omille uskonnonopettajillensa, josta todistus on näytettävä.

Stipendiaattitutkinto.

(Stipendiohjesääntö vahvistettu 24 p:nä Toukokuuta 1911. — Katso siv. 106 lukua Stipendeistä).

Oppiarvoja ja virkatutkintoja.

Filosofiankandidaattiarvo.

(Yliop. Sään. § 154. Julistus 4 p:ltä Huhtik. 1898. Asetus 5 p:ltä Heinäk. 1906).

Saavutetaan seuraavien opinnäytteiden suorittamisella:

1. Opinnäyte saksan, ranskan tahi englannin kielessä; jos tutkinto suoritetaan historiallis-kielitieteellisessä osastossa, sen ohessa myöskin latinassa.
2. Kirjoituskoe "pro gradu" äidinkielellä, johon kuuluu tutkielman tekeminen asianomaisen opettajan hyväksymästä aineesta sekä lyhyemmän kirjoituskokeen suorittaminen; ja tulee tämän kokeen todistaa sekä kielen käyttämisen taitoa että itse aineen tieteellistä tuntemista. Kirjoitusta tarkastavat kaikki sen osaston professorit, johon tutkittava kuuluu, sekä (hist.-kielit. osastossa) ruotsinkielen ylim. professori ja slaavilaisen filologian ylimääräinen professori.
3. Kandidaattitutkinto suoritetaan vähintäin neljässä tiedekunnan opetuspiiriin kuuluvassa tieteessä. Nämä saattaa tutkittava itse valita semmoisessa yhteydessä, jonka, tieteiden keskinäiseen yhteyteen katsoen, hyväksyy se osasto, johon hän kuuluu; älköön näihin neljään aineeseen kuitenkaan luettako pedagogiikkaa ja didaktiikkaa. Näiden tällä tavoin määrättyjen neljän aineen lisäksi saattaa tutkittava käydä tutkintoa muissakin tiedekuntaan kuuluvissa tieteissä. Tutkintoaika kestää vuoden.
Maanviljelys-taloudellisessa osastossa kandidaattitutkinto suoritetaan samalla tapaa kuin muissakin osastoissa, ollen osastolla oikeus sanotussa tutkinnossa hyväksyä tarpeellisen määrän aineita hist.-filol. ja fys.-matem. osastosta. Kandidaattiarvon saavuttamiseksi tässä osastossa vaaditaan vähintäin yhden vuoden käytännöllistä osanottoa maanviljelykseen.
Tutkittavan on vähintäin yhdessä omaan osastoon kuuluvassa tieteessä saatava arvosana laudatur (3 ääntä) ja sen lisäksi vielä jossakin muussa aineessa sama arvosana tai kahdessa aineessa approbatur cum laude (2 ääntä).
Yhteenlasketun ääniluvun mukaan (tutkinnon aineista ja äidinkielisestä kirjoituskokeesta) annetaan kandidaatille joku seuraavista arvonimityksistä:
Sittenkuin kandidaattitutkintoa varten kuulustelut eri aineissa ovat toimitetut, joihin kuulusteluihin ei ainoastaan yliopistonopettajilla ole pääsyä, vaan joihin tutkija tai tutkittava voi kutsua muitakin henkilöitä, kokoontuvat tutkijat pöytäkirjan ohella pidettävään neuvotteluun siitä, onko tutkittavalla ne tiedot, joitä kandidaattitutkinnon saavuttamiseen vaaditaan; ja on sen jälkeen hyväksytyn tutkinnon johdosta julkinen päätös julistettava.

Filosofianlisensiaattiarvo.

(Yliop. Sään. § 157. Asetus 5 p:ltä Heinäk. 1906).

Filosofiankandidaatti on oikeutettu jatkamaan opintojansa lisensiaatin- ja tohtorinarvoa varten filosofisessa tiedekunnassa seuraavilla ehdoilla:
Lisensiaattiarvoa varten filosofisessa tiedekunnassa vaaditaan perusteellinen ja erinomainen opillisuus kolmessa tiedekunnan oppialaan kuuluvassa ja siten yhdistetyssä aineessa, kuin asianomainen osasto on hyväksynyt. Tutkittavan tiedot tätä tarkoitusta varten osotetaan jossakin näistä aineista tehtävällä väitöskirjalla, jonka painos on oleva vähintäin 360 kpl., sekä lisensiaattitutkinnolla, joka tutkittavan valinnan mukaan toimitetaan joko ennen tahi jälkeen väitöskirjan julkaisemisen. Tästä tutkinnosta on muuten voimassa mitä kandidaattitutkintoon nähden säädetään, kuitenkin niin, että julkinen päätös saavutetusta lisensiaattiarvosta julistetaan sitten kun tutkittava on hyväksytty sekä tutkinnossa että väitöskokeessa. Lisensiaattiarvon voittamiseksi maanviljelys-taloudellisessa osastossa vaaditaan lisäksi, että tutkittava vähintäin yhden vuoden aikana on hoitanut maatilaa, ellei osasto katsoen tutkintoaineiden laatuun tähän vaatimukseen nähden katso voivansa myöntää helpotusta tahi vapautusta.
Jos filosofiankandidaatti tahi lisensiaatti haluaa käydä kuulustelun joko sellaisessa aineessa, joka ei ole kuulunut hänen tutkintoonsa, taikka saadaksensa korkeamman arvosanan jossakin tutkintoaineessaan, tapahtuu sellainen kuulustelu ja julkinen päätös siitä niinkuin kandidaattitutkintoon nähden on mainittu.

Vuoritieteen-tutkinto.

(Julistukset 15 p. Elok. 1894 ja 22 p. Maalisk. 1906).

Suoritetaan filosofisen tiedek. fys.-matemaatisen osaston edessä fysiikassa, mineralogiassa, kemiassa, metallurgiassa ja matematiikassa, ja sen edellä käy talousoikeuden professorin edessä suoritettava tutkinto vuorilainsäädännössä ja kansantalouden professorin edessä suoritettava tutkinto kansantaloustieteessä.

Opettajakandidaattitutkinto.

(Asetus 10 p. Heinäk. 1873 ja Julistus 14 p. Tammik. 1891).

1. Yksityinen tutkinto jumaluusopissa.
2. Näytekirjoitus äidinkielellä.
3. Julkinen tutkinto viidessä filosofisen tiedekunnan opetuspiiriin kuuluvassa aineessa, määrätyt tutkittavan oman valinnan mukaan sellaisessa yhteydessä, jonka se tiedekunnan osasto, johonka tutkinto parhaastansa kohdistuu, tämän tutkinnon tarkoitukseen nähden pitää sopivana.
Alkeisoppilaitosten opetusvirkoihin hakemusoikeutta saadaksensa on opettaja- taikka filosofian kandidaatin tahi maisterin suorittaminen:
4. Kasvatusopintutkinto, jossa tutkijana on pedagogiikan ja didaktiikan professori; sekä
5. Käytännöllinen opettajannäyte normaalilyseossa, kaksi lukukautta mainitussa oppilaitoksessa auskulteerattuaan.

Jumaluusopillinen erotutkinto.

(Asetus 11 p. Helmik. 1886. Julistus 8 p. Toukok. 1900).

1. Ennen tutkintoa on suoritettava näytekirjoitus toisella kotimaisella kielellä sekä valmiuskoe äidinkielellä, josta saadaan seuraav. arvosanat: approbatur, approbatur cum laude tai laudatur, ja joita kaikki tiedekunnan professorit tarkastavat, sekä valmistava tutkinto pyhän raamatun alkukielissä ja jumaluusopillisissa erikäsitteissä. Tämän tutkinnon toimittavat tiedekunnan apulaiset ja tutkittavan osoittamia tietoja arvostelee kumpikin tutkija jollakin yllämainituista arvolauseista, jotka vastaavat yhtä, kahta tahi kolmea ääntä.
2. Ennen tutkintoa on todistuksella osoitettava, millä ahkeruudella ja menestyksellä tutkittava on käyttänyt veisaus-opetusta.
3. Varsinaisessa tutkinnossa ovat tutkijoina kaikki tiedekunnan professorit, kukin aineessansa. Kussakin aineessa annetaan joku seuraavista arvosanoista: approbatur (1 ääni), approbatur cum laude (2 ääntä) tahi laudatur (3 ääntä). Yhteenlaskettu ääniluku, siihen arvosana valmiuskokeesta luettuna määrää yleisen arvosanan, niin että 6—9 äänestä annetaan approbatur, 10—15 äänestä approbatur cum laude ja 16—18 äänestä laudatur.

Jumaluusopin kandidaattiarvo.

(Yliop. Sään. § 158. Julistukset 30 p. Toukok. 1871 ja 23 p. Tammik. 1914).

Suoritettavat:
1. Joko filosofiankandidaattitutkinto hist.-fil. osastossa arvolauseella kahdesta seuraavasta neljästä aineesta: kreikan kirjallisuus, itämaiden kirjallisuus, filosofia ja historia, taikka sanotussa tiedekunnassa suoritettu teologis-filosofinen tutkinto, johon kuuluu opinnäyte latinassa sekä kuulustelut kreikan kirjallisuudessa, seemiläisessä filologiassa ja joko filosofiassa tai historiassa. Sen, jonka fil. kand. tutkintoon ei ole kuulunut kreikan kirjallisuus eikä itämaiden kirjallisuus (seemiläinen filologia), tulee suorittaa kuulustelu näissä aineissa joko fil. kand. tutkintoa tai teologis-filosofista tutkintoa koskevien määräysten mukaisesti.
2. Jumaluusopin kandidaattitutkinto tiedekunnan professorien edessä jumaluusopin teoreettisissa osissa sekä niissä sen käytännöllisissä osissa, jotka papinviran toimittamisessa ovat tarpeelliset.

Jumaluusopin lisensiaattiarvo.

(Yliop. Sään. § 158. Julistus 30 p. Toukok. 1871, § 8).

Tämän saavuttamiseen vaaditaan jumaluusopin kandidaatilta:
1. Väitöskirja jossakin jumaluusopillisessa aineessa, painos vähintäin 360 kpl.
2. Lisensiaattitutkinto tiedekunnan professorien edessä jumaluusopin alaan kuuluvissa tieteissä, pääasiallisesti silmälläpitäen niiden käytäntöä kirkossa ja yhteiskunnassa. Tutkintoon ilmoittautuessaan näyttäköön jumaluusopin kandidaattitodistuksen siitä, että hän vähintäin kaksi vuotta on toimittanut papin virkaa. Tämä virantoimitus saattaa, hiippakuntaan katsomatta, yliopistokaupungissakin tapahtua, ja tiedekunta saattaa sattuviin syihin nähden eri tapauksissa lyhentää ajan, ei kuitenkaan vuotta lyhemmäksi.

Lainopillisia virkatutkintoja.

(Asetus 30 p. Toukok. 1871. Julistus 15 p. Elok. 1894. Asetukset 22 p. Maalisk. ja 21 p. Kesäk. 1906 sekä 10 p. Tammik. 1907).

a. Oikeustutkinto.

1. Kuulustelut filosofiassa ja pohjoismaiden historiassa joissa tutkittavan on osoitettava semmoiset oppimäärät, jotka vastaavat tiedekunnan yksissä neuvoin asianomaisten tutkijain kanssa asetettavia vaatimuksia, ollen kuitenkin se, joka on suorittanut semmoiset kyselmykset, jotka oikeuttavat lakitiedetten kandidaattitutkintoon, vapaa filosofian ja historian näytteistä.
2. Julkinen näytekirjoitus suomeksi tai ruotsiksi lainopillisen tiedekunnan edessä siviili-, kriminaali- tai prosessioikeudessa.
3. Tutkinto: lainopin ensyklopediassa, roomalaisen yksityisoikeuden alkutiedoissa, Suomen valtiosääntöoikeudessa, sekä siviili-, rikos- ja talouslainsäädännössä ynnä prosessioikeudessa.
4. Tutkittavan tulee ennen tutkintoa näyttää Konsistorin suomen- ja ruotsinkielen taitoa tutkimaan vuodeksi erältään määräämien yliopiston opettajain antamat todistukset siitä, että hän voi sekä suullisesti että kirjoituksessa käyttää molempaa kieltä. Sen lisäksi on hänen osoittauduttava perehtyneensä suomalaiseen lakikieleen tämän oppiaineen apulaisen toimeenpanemassa kuulustelussa, ja sitä paitsi todistaa olleensa vähintäin yhden lukukauden alituomarin mukana käräjillä.

b. Ylempi hallintotutkinto.

1. Kuulustelut filosofiassa ja pohjoismaiden historiassa niinkuin oikeustutkinnossa.
2. Kirjoitus suomen- tai ruotsinkielellä jossakin tutkintoon kuuluvassa aineessa (paitsi siviili-, kriminaali- tai prosessioikeudessa).
3. Tutkinto lakitieteen ensyklopediassa, kansainvälisessä oikeudessa, Suomen valtio-, valtiovarain- ja politiaoikeudessa sekä siviili-, kriminaali- ja talouslainsäädännössä ynnä prosessioikeudessa.
Ennen tutkinnon suorittamista on näytettävä todistukset suomen- ja ruotsinkielen taidosta.
Jos tutkittava ei ole ilmoittanut oikeushistoriaa erityiseksi tutkintoaineeksi tulee hänen kuitenkin muiden aineiden asianomaisten tutkijain edessä osottaa omaavansa tarpeelliset tiedot kotimaisen oikeuden kehityksestä.
Ennenkuin ylempää hallintotutkintoa voidaan suorittaa tulee tutkittavan kansantaloustieteen, finanssiopin ja tilastotieteen apulaisen tahi Konsistorin määräämän henkilön antaman todistuksen kautta osoittaa näissä aineissa omaavansa tietoja, jotka vastaavat lainopillisen tiedekunnan vahvistamia vaatimuksia. Vapautusta tästä velvollisuudesta nauttii filosofiankandidaatti, jonka kandidaattitutkintoon yllämainitut aineet tarpeellisessa laajuudessa sisältyvät.
Ennenkuin ylemmän hallintotutkinnon saa suorittaa, on tutkittavan todistettava, että hän vähintään neljän kuukauden aikana on palvellut lääninkansliassa, lääninkonttorissa tahi tullilaitoksessa, taikka että hän on ollut apulaisena alituomarilla maalla tai asianomaisen määräyksen nojalla on hoitanut kruununnimismiehenvirkaa.
Joka on suorittanut alemman hallintotutkinnon ja sen jälkeen palvellut jossakin Senaatin Talousosaston toimituskunnassa tahi jossakin maan ylihallituksessa tahi siihen verrattavassa maan virastossa, on oikeutettu ylemmän hallintotutkinnon suorittamista varten lukemaan hyväksensä siten palvelemansa ajan.
Joka ennen on suorittanut oikeustutkinnon on oikeutettu enempää palvelematta suorittamaan ylemmän hallintotutkinnon.

c. Alempi hallintotutkinto.

1. Näytekirjoitus suomen- tai ruotsinkielellä jossakin tiedekunnan opetusalaan kuuluvassa aineessa.
2. Tutkinto, johon kuuluu oman maan siviili-, rikos- ja talouslainsäädännön sekä valtiosääntö- ja prosessioikeuden pääkappaleet.
3. Todistukset suomen- ja ruotsinkielen taidosta ovat ennen julkista tutkintoa annettavat.

Lakitiedetten kandidaattiarvo.

(Yliop. Aset. § 159. Julistus 15 p. Elok. 1894. Asetus 10 p. Tammik. 1907).

Oikeutettu suorittamaan lakitiedetten kandidaattitutkinnon on a) ylioppilas ja muu tutkintoja yliopistossa suorittamaan oikeutettu henkilö, joka on sekä yliopiston asianomaisen opettajan antamalla todistuksella näyttänyt hyvästi taitavansa äidinkieltään kirjallisesti käyttää että myöskin filosofillisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä osastossa suorittamillaan opinnäytteillä osottanut omistavansa tieteellisten opintojen harjoittamiseen lainopillisessa tiedekunnassa tarpeelliset tiedot filosofiassa, pohjoismaiden historiassa sekä latinassa ja b) filosofiankandidaatti, jonka kandidaattitutkintoon edellä mainitut opinnäytteet voidaan katsoa sisältyneen, tahi joka asianomaisilta opettajilta hankkimillaan todistuksilla näyttää tämän mukaisesti täydentäneensä suorittamaansa muunlaista kandidaattitutkintoa. Yksissä neuvoin lainopillisen tiedekunnan kanssa hist.-kielit. osasto määrää mitä mainittuihin opinnäytteisiin vaaditaan, jolloin kuitenkin on katsottava, että pohjoismaiden historiassa vaaditaan ainakin se tietomäärä, mikä on vahvistettu approbatur cum laude arvosanan saamiseen filosofian kandidaattitutkinnossa. Vaaditaan:
1. Vähintään yhden lukukauden oleskeleminen käräjillä.
2. Lyhyempi kirjoitus asianomaisen tutkijan määräämästä aineesta sekä itse tutkinnossa ainakin yhden tutkijan aineessa arvolause laudatur.
3. Tutkinto, joka suoritetaan lakitiet. tiedekunnassa vakinaisesti edustetuissa aineissa, kuitenkin niin, että oikeushistoria, kansainvälinen yksityisoikeus sekä Venäjän valtiooikeus ja oikeushistoria sisältyvät tähän tutkintoon ainoastaan jos tutkittava niin haluaa ja todistukseensa tahtoo saada arvosanat näissä aineissa. Mitä tulee kuulusteluihin oikeushistoriassa, kansantaloustieteessä, finanssiopissa ja tilastotieteessä katso Ylempää hallintotutkintoa.

Lakitiedetten lisensiaattiarvo.

(Yliop. Aset. § 159. Julistus 30 p. Toukok. 1871, § 8. Asetus 10 p. Tammik. 1907).

Tämän saavuttamiseen vaaditaan lakitiedetten kandidaatilta:
1. Kahden vuoden käytännöllinen virantoimitus hovioikeudessa ja alaoikeuksissa. Tämän ajan saattaa tiedekunta sattuvista syistä lyhentää, ei kuitenkaan vuotta lyhemmäksi.
2. Yliopistollinen väitöskirja (painos vähintäin 360 kpl.) jossakin lainopillisessa aineessa.
3. Suullisia esitelmiä harvinaisista oikeudenseikoista ja lainkäyntilaitosten toimituksista, pidettävä tiedekunnan edessä niissä kokouksissa, joihin tiedekuntaan kuuluvat ylioppilaat kokoontuvat.
4. Lisensiaatti-tutkinto viiden tiedekunnan professorin edessä heidän luennoitsemissaan aineissa, jolloin etupäässä tieteen käytäntöön on katsominen. Tutkintoaineeksi voidaan samaten kuin muita tieteitä valita oikeushistoriakin.

Lääketieteen kandidaattiarvo.

(Yliop. Aset. § 160. Julistukset 30 p. Toukok. 1871 ja 6 p. Kesäk. 1883. Asetus 2 p. Toukok. 1889).

Siihen vaaditaan:
1. Filosofian kandidaattitutkinto, jossa on suoritettava tutkinnot fysiikassa, kemiassa, kasvi- ja eläintieteessä, fysiikassa ja kemiassa korkeammalla arvosanalla; tahi Valmistavat tutkinnot: Kirjoitusnäyte latinan, saksan, ranskan tai englannin kielellä ja kirjoitusnäyte äidinkielellä sekä tutkinnot kemiassa, fysiikassa ynnä eläin- ja kasvitieteessä.
2. Lääketieteen kandidaatti-tutkinto. Pidetään anatomiassa, fysiologiassa ja fysiologisessa kemiassa.
Lääketieteen kandidaattitutkinnon tutkintoaika on 6 kuukautta.

Lääketieteen lisensiaattiarvo.

(Yliop. Aset. 160 §. Julistus toukok. 30 p:ltä 1871, 9 §).

Siihen vaaditaan lääketieteen kandidaatilta:
1. Virantoimitusta neljä kuukautta propedeutisella klinikalla ja osanottoa sen yhteydessä annettuihin erityisiin kursseihin; neljä kuukautta sisätautien klinikalla, yhden kuukauden apulaisamanuenssina sisätautien poliklinikalla sekä puolitoista kuukautta täydentävää virantoimitusta sanotulla klinikalla; kahdeksan kuukautta kirurgisella klinikalla sekä yhden kuukauden apulaisamanuenssina kirurgisella poliklinikalla; neljä kuukautta obstetris-gynekologisella klinikalla sekä samaan aikaan kaksi kuukautta ylim. prof. Engströmin gynekologisella klinikalla, lastenhoitoklinikalla, syfilo-dermatologisella ja oftalmologisella klinikalla; kolme kuukautta psykiatrisella klinikalla ja korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaalassa sekä yhden kuukauden odontologisella poliklinikalla, ynnä lisäksi
Osanottoa kolmen kuukauden kursseihin serologiassa ja bakteriologiassa, patologisessa histologiassa, hygieniassa ja oikeuslääkeopissa, kahden kuukauden hieroma- ja sairasvoimistelukursseihin sekä ruumiinleikkausharjoituksia ja farmakologiaa ynnä reseptioppia käsittäviin kursseihin.
2. Lisensiaattitutkinto lääketieteen käytöllisissä opinkappaleissa sekä patologisessa anatomiassa, hygieniassa ja oikeuslääkeopissa.

Lääketieteen ja kirurgian tohtorinarvo.

1. Lääketieteen lisensiaattiarvo.
2. Yliopistollinen väitöskirja {painos vähintään 360 kpl.) jossa kussa lääkintöopin aineessa.

Hammaslääkäritutkinto.

(Asetukset 21 p. Kesäk. 1905 sekä 10 p. kesäk. 1909).

Tähän kuuluu:
1. Lääketieteellinen alustava tutkinto taikka sellainen oppiarvon saamiseen lääkintöop. tiedekunnassa tarvittava filosofian kandidaatti-tutkinto, kuin Armoll. Julistus 6 p. Kesäk. 1883 ja Armoll. Asetus 2 p. Toukok. 1889 mainitsevat.
2. Julkinen hammaslääkärin kandidaattitutkinto, lääkeopillisen tiedekunnan edessä anatomiassa, fysiologiassa ja materia medica'ssa; ennen tutkintoa suoritettakoon käytöllinen bakteriologian kurssi.
3. Käytöllinen harjoittelu hammasklinikassa: yhden lukukauden kestävä fantomikurssi hampaiden konservatiivisessa hoidossa sekä sen jälkeen kahdentoista kuukauden kliinillinen palvelus tarkoittava hammas- ja suutauteja sairastavien operatiivista ja konservatiivista hoitamista; lisäksi hammasteknillisessä laboratoriossa yhden lukukauden fantomikurssi proteesi- ja hammasoikomisopissa sekä kahdentoista kuukauden kliinillinen palvelus potilaitten proteetista hoitoa varten; kahden kuukauden auskulteeraus kirurgisessa klinikassa ja yhden kuukauden auskulteeraus syfilidologisessa klinikassa; kuin myöskin hammaslääkäriksi aikovia varten sovitettu kurssi yleisessä kirurgiassa.
4. Hammaslääkärin-tutkinto, jonka toimittaa kirurgisen klinikan professori sekä hammaslääkäritieteen opettajat.

Odontologian tohtorinarvo.

(Asetus Heinäk. 2 p:ltä 1917).

1. Hammaslääkäritutkinto.
2. Yliopistollinen väitöskirja (painos vähintään 360 kpl.) jostakin hammaslääketieteen alaan kuuluvasta aineesta.

Agronomiatutkinto.

(Asetus 7 p. Elok. 1906).

1. Agronomiatutkinnon suorittamisoikeus on ainoastaan sillä ylioppilaalla, joka on todistanut itsellään olevan semmoiset tiedot kasvitieteessä, eläintieteessä, kemiassa, mineralogiassa ja geologiassa sekä meteorologiassa, jotka osasto harkitsee sitä varten tarpeellisiksi.
2. Ennen agronomiatutkintoa on maanviljelystaloudellisen osaston edessä suoritettava sen osaston määräysten mukaan järjestetty kirjoituskoe ruotsin- ja suomenkielellä. Sitä paitsi tulee tutkittavan, ennenkuin hän saa suorittaa agronomia tutkinnon, todistaa vähintäänkin vuoden aikaa käytännöllisesti harjoitelleensa maataloustöitä, joiden sijaan tulee kotieläinten ja meijerihoitoon kuuluvia virkoja varten karjataloudessa ja meijerissä yhtä kauvan toimitettavat työt. Hänen on myöskin asianomaisten opettajain antamilla todistuksilla näytettävä että hän rakennusopissa, kenttämittauksessa ja vaakituksessa on osottanut semmoisia tietoja kuin osasto yhdessä asianomaisten opettajain kanssa on määrännyt.
3. Agronomiatutkinto toimitetaan maanviljelyskemiassa, maanviljelysfysiikassa, maanviljelysopissa, kotieläinopissa, meijeriopissa, metsätaloudessa sekä kansan- ja maanviljelystaloudessa.
Samanlainen pätevyys kuin se, mikä saavutetaan agronomiatutkinnon suorittamalla, on niillä, jotka maanviljelystaloudellinen osasto on julistanut filosofiankandidaateiksi. Kuitenkin tulee filosofiankandidaatin suorittaa täydentävät yksityiset tiedonnäytteet niissä agronomiatutkintoon kuuluvissa aineissa, jotka eivät ole sisältyneet hänen kandidaattitutkintoonsa.

Metsänhoitotutkinto.

(Asetus 10 p. Kesäk. 1909).

1. Metsänhoitotutkinnon suorittamiseen oikeutettuja ovat ainoastaan ne ylioppilaat, jotka ovat todistaneet omaavansa sellaiset tiedot matematiikassa, kasviopissa, kemiassa, mineralogiassa ynnä geologiassa sekä meteorologiassa ja maaperäopissa, jotka maanvilj.-taloud. osasto tätä varten katsoo tarpeellisiksi.
2. Ennen metsänhoitotutkintoa on tutkittavan suoritettava osaston edessä suomen- tai ruotsinkielinen kirjoituskoe. Sitäpaitsi vaaditaan metsänhoitotutkintoon käytännöllinen oppijakso metsänhoidossa ja metsäteknologiassa ja samanlainen oppijakso metsänarvioimisessa. Edelliseen oppijaksoon kuuluu sopivalla, senaatin määräyksen mukaan valtion metsämaista tarkoitusta varten luovutettavalla harjoitusalueella suoritettavia käytännöllisiä töitä, jälkimäiseen arvioimis- ja jakotoimituksia, joita valtionmetsissä suoritetaan metsähallinnon varalle. Tutkittavan on myöskin asianomaisen opettajan todistuksella näytettävä, että hän kenttämittauksessa ja punnituksessa on osoittanut sellaisia tietoja, kuin osasto yksissä neuvoin asianomaisen opettajan kanssa on vaadittavaksi määrännyt.
3. Metsänhoitotutkintoon kuuluvat seuraavat aineet: metsänhoito, metsänarvioiminen, metsäpolitiikka ja metsäteknologia.

Voimistelunopettajan- ja opettajattarentutkinto.

Ks. asetusta Lokak. 19 p:ltä 1908.

Takaisin kansilehdelle.