"RKKA:n propagandatyöntekijä ja agitaattori", nro 22, marraskuu 1939:

Suomi.
(Lyhyt selostus)
F.L.

Suomi on SNTL:n pohjoisin naapuri lännessä. Se rajoittuu Leningradin alueeseen sekä Karjalan ASNT:aan. Sen alue käsittää 380 tuhatta neliökilometriä ja väestö on 3,8 miljoonaa ihmistä (88 prosenttia suomalaisia, 11 prosenttia ruotsalaisia ym.). Suomen pääkaupunki on Helsinki (Helsingfors), 280 tuhatta asukasta. Suomeen kuuluvat myös Ahvenanmaan saaret, jotka sijaitsevat kohdassa, jossa Itämeri aukeaa Pohjan- ja Suomenlahdeksi. Suomen pääasiallinen luonnonrikkaus on puu, joka peittää noin 70 prosenttia sen koko pinta-alasta. Mineraalirikkauksia ei Suomessa ole juuri lainkaan.

1300-luvun alussa Suomen valloittivat ruotsalaiset, joiden valta jatkui vuoteen 1809. Vuonna 1809 tsaarin Venäjä valloitti Suomen. Vasta Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen jälkeen Suomi sai neuvostohallituksen kädestä valtiollisen itsenäisyyden. Luulisi, että Suomen hallituksen pitäisi olla kiitollinen suurelle naapurilleen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Päinvastoin Suomen ”sianpää”-porvarihallitus, niin kuin V. I. Lenin kutsui Svinhufvudin hallitusta, saatuaan itsenäisyyden harjoitti erityisen vihamielistä politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan. Vuonna 1918 se hukutti vereen työväen vallankumouksen Suomessa.

Neuvostohallituksen rauhanpolitiikan tuloksena solmittiin VSFNT:n ja Suomen välillä rauhansopimus 14. lokakuuta 1920. Tästä sopimuksesta huolimatta Suomen hallitusherrat ovat jatkaneet silminnähtävän vihamielisen neuvostovastaisen politiikan harjoittamista.

Vuoden 1922 alussa valkosuomalaiset järjestivät englantilaisen ja ranskalaisen imperialismin avustuksella ryöstöretkiä Neuvosto-Karjalaan. Kaikki tietävät, että valkosuomalaiset lyötiin maahan ja heitettiin Neuvostoliiton rajojen taakse maineikkaan puna-armeijan urhoollisten joukko-osastojen toimesta.

Se rauhoitti vähän suomalaisten seikkailupoliitikkojen kiihkoa. Siitä huolimatta Suomen porvariston taantumukselliset piirit, ulkomaisten esikuntien kiihottamina vastoin Suomen kansan tahtoa, jatkavat nykyhetkeen saakka neuvostovastaista valhe- ja uhkailukampanjaa. He eivät kaihda mitään SNTL:a koskevaa parjausta ja satuilua, antautuen systemaattisen vihamielisiin ilveilyihin Neuvostoliittoa vastaan, uneksien koko Neuvostoliiton pohjoisosan valtaamisesta. Näköjään suomalaisilta "sianpäiltä" on kokonaan järki sumentunut, ja sen vuoksi he hourivat.

Nyt kun Euroopan suurimmat maat ovat sodassa, jonka Englannin, Ranskan ja Amerikan imperialistit yrittävät muuttaa uudeksi maailmanlaajuiseksi verilöylyksi, neuvostohallitus ei voi välinpitämättömänä katsella Suomen porvariklikin vihamielisiä ilveilyjä. Neuvostoliitto, käyden taistelua rauhan puolesta, pyrkii turvaamaan suojan rajoilleen pääsyä vastaan erityisesti Suomenlahden suunnasta, eikä se salli, että pienet meihin rajoittuvat valtiot vedetään sodan piiriin, menettävät itsenäisyytensä ja muuttuvat SNTL:on kohdistuvan hyökkäyksen astinlaudaksi. Siksi Neuvostoliitto on solminut sopimukset keskinäisestä avunannosta meille ystävällismielisten Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Neuvostohallitus toivoi, että myös Suomi solmii meidän kanssamme samanlaisen sopimuksen. Mutta Suomen hallitus otti toisenlaisen asenteen. Se ei ole vain jättänyt tulematta SNTL:n rauhanomaisia ehdotuksia vastaan, vaan nykyiset Suomen hallitsijat ovat röyhkeästi katkaisseet neuvottelut.

Toveri Molotov selostaa raportissaan Neuvostoliiton ulkopolitiikasta SNTL:n korkeimman neuvoston ylimääräisessä viidennessä istunnossa seuraavaa:

"Olemme vakuuttuneita, että johtavat suomalaispiirit ymmärtävät oikein neuvostoliittolais-suomalaisten ystävällisten suhteiden merkityksen, eivätkä Suomen valtiomiehet anna periksi millekään neuvostovastaiselle painostukselle ja kiihotukselle, tulipa se mistä suunnasta tahansa."

Mutta Suomen hallitusherrat eivät ole tehneet mitään johtopäätöksiä näistä toveri Molotovin sanoista. He ovat Lontoon käskystä muuttaneet Suomen sotaleiriksi. Suomessa on suoritettu 25 ikäluokan liikekannallepano. Kaupungeissa on öisin pimennys. Karjalan kannakselle, jossa Suomen raja on 32 km Leningradista, on keskitetty yli 7 divisioonaa suomalaisia joukkoja. Lehdistö ja hallituksen johtajat lietsovat hurjaa neuvostovastaista propagandaa. He uhkaavat suoraan Neuvostoliittoa sodalla.

Suomen herrat ovat vieneet sotatoimillaan ja imperialistisella politiikallaan maansa täydelliseen tuhoon. Sotilasmenojen koko taakan he ovat sälyttäneet työtätekevien harteille, vaikka ilman sitäkin nämä elivät kauheassa puutteessa. Tarvitsee vain sanoa, että suurtilalliset ja kulakit ovat kahmineet itselleen 70 pros. maasta ja Suomen 400 tuhatta talonpoikaistaloutta ovat maattomia. Sen paremmin eivät elä työläisetkään. Yksityisyrittäjät eivät kuukausiin maksa heille heidän ansaitsemiaan palkkoja. Liikekannalle pantujen perheille ei makseta avustuksia. Talonomistajat heittävät heidät kadulle maksamattomien vuokrien takia. Heidät on tuomittu elämään nälässä. SNTL:n rajan lähellä sijaitsevista kaupungeista evakuoitu väestö elää hirveissä oloissa. Ei haittaisi, vaikka Suomen ”sianpäätkin” muistaisivat selustansa hataruuden. Eikö olisi jo aika tukkia näiden liian pitkälle menneiden "solttujen" suut! Marraskuun 3. päivän ”Pravda” sanoi tästä asiasta selkeästi: "No, entä me, neuvostoihmiset? Miten meidän tulee suhtautua tähän valheelliseen hälyyn?

Meidän vastauksemme on yksinkertainen ja selvä. Me heitämme hiiteen poliittisten uhkapelureiden pelin ja kuljemme omaa tietämme, mistään huolimatta. Takaamme Neuvostoliiton turvallisuuden, mistään piittaamatta, murskaten joka ikisen esteen tiellä päämäärään."

Neuvostokansa vastaa samalla mitalla liian pitkälle menneiden ja järkensä menettäneiden Suomen hallitsijoiden provokatorisiin laukauksiin.

Suomen porvaristo ja ne piirit, joiden käskystä Suomen armeija järjestää provokaatioita rajallamme, tulevat muistamaan kauan neuvostohallituksen vastauksen. Jos Suomen porvariston järki ei pysty ymmärtämään, miten pöyhkeä puolalainen aatelisto mateli isäntiensä edessä, mikä koitui sen tuhoksi, niin tämän havaintotuntimenetelmän Suomen porvaristo saa itse tuntea omassa nahassaan.

Neuvostokansa ei anna Suomen porvariston isäntien provosoida itseään, mutta se ei myöskään jätä rankaisematta iljettävää variksenpelätinten hyökkäystä "sianpäiden" jälkeläisten taholta.

Lähde: Työläisten ja talonpoikien punaisen armeijan (RKKA) poliittisen hallinnon julkaisu "RKKA:n propagandatyöntekijä ja agitaattori" ("ПРОПАГАНДИСТ И АГИТАТОР РККА" - Орган политического управления РККА), Moskova, nro 22, marraskuu 1939. (Oldgazette.ru). Käännöksen on ystävällisesti tehnyt käytettäväkseni Lahja Huovila.

Talvisota | Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939-1940.